Vuosikymmen oululaista politiikkaa

Kuva: Oulun kaupunki

Sain olla mukana kaksi kautta oululaisessa päätöksenteossa. Ihan täyttä vuosikymmentä se ei tee, mutta 8 vuotta kuitenkin. Tulin valituksi kaupunginvaltuustoon vuoden 2004 kunnallisvaaleissa. Näin ollen olin kaupunginvaltuuston jäsenenä 2005-2012. Tänä aikana sain hoitaa useita luottamistehtäviä:

- Energialautakunna jäsen (2005 - 2007)

- Liikuntalautakunnan puheenjohtaja (2008)

- Seutuvaltuuston jäsen (2005-2008)

- Kaupunginhallituksen (kh) varapuheenjohtaja (2009-2012)

- Sosiaali- ja terveystoimen palveluntuotannon johtokunta (2009-2012, kh:n jäsen)

- Kaupunginhallituksen kehittämistoimikunta (2010-2012)

Lisäksi toimin varajäsenenä opetus- ja rakennuslautakunnassa sekä maakuntavaltuustossa.

Näiltä vuosilta jäi mieleen monia asioita. Monia pitkällisen valmistelun omanneita asiota saatiin maaliin, yhtenä merkittävänä kallioparkki. Itse olin kannattajien joukossa, vaikka toki asiaan liittyi myös riskejä. Jälkiviisaana voi todeta, että päätös oli oikea ja toteutus on ollut onnistunut.

Osaa asioista taas ei saatu päätökseen. Harmillisin oli kaupungin johtamisjärjestelmän jääminen keskeneräiseksi. Asiaa kipuillaan edelleen.

Kaupunginhallituksen jäsenyys on näköalapaikka kaupungin kehittämiseen. Missään muussa luottamustoimessa ei saa sellaista määrää informaatiota. Myös valtion tasolla tehdyt linjaukset heijastuvat kaupunginhallituksen työhön. Työskentelyä tulisi kuitenkin pystyä jäntevöittämään: luottamushenkilöiden rooli suhteessa viranhaltijoihin saattaa jäädä hämäräksi ja kokouksista muodostuu helposti keskustelukerhoja. Hallituksen tahdonilmaus jää liian usein salin seinien sisäpuolelle.

Miksi en osallistunut seuraaviin vaaleihin? Oli monta syytä, osa henkilökohtaisia, osa politiikan tekemiseen liittyviä. Tosiasia on, etten olisi millään pystynyt siirtymään ammatillisesti eteenpäin luottamustehtävien ohessa. Myös lapset olivat molemmat alakouluiässä tuolloin. Priorisointi oli välttämätöntä.