Maakunnat johtamaan sotea


Palveluja on yritetty pelastaa monella tavalla. PARAS-hankkeessa kuntaliitosten piti olla tulevaisuuden tie. Oulu teki oman ratkaisunsa tämän vision pohjalta ja tuloksena oli Uusi Oulu.

Seuraavana nostettiin esille sote-uudistus. Perus- ja erikoissairaanhoito piti integroida ja palvelut yhdenvertaistaa. Nyt puhutaan maakunnista ja huomio on keskittynyt valinnanvapauteen.

Tavoitteena tehokkuus

Päätavoitteena sote-uudistuksessa on, tai ainakin pitäisi olla, rahoituksen riittävyyden ja palvelujen saatavuuden varmistaminen.

Käytännössä sote-palvelujen tuotannon pitäisi siis tehostua. Samat palvelut tulisi tuottaa tulevaisuudessa nykyistä halvemmalla. Potilas tulisi ohjata hoitoketjussa viiveettä eteenpäin ja hoitaa hänet mahdollisimman nopeasti ja pienellä resurssilla.

Ongelmia hoitoketjuun on tuonut osaoptimointi eli kustannusten ja vastuun siirtäminen toiselle organisaatiolle. Tästä yritetään nyt päästä eroon rahoittamalla palvelut pääosin samasta maakuntahallinnon valvomasta kukkarosta.

Yksityiset palveluntuottajat saaneet hyviä tuloksia

Yksityiset terveydenhuollon yritykset ovat saaneet aikaan hyviä tuloksia. Useat kunnat ovat ulkoistaneet koko terveydenhuoltonsa yksityisille yrityksille. Kustannukset ovat monin paikoin laskeneet ja asiakastyytyväisyys on jopa noussut.

Yksityiset yritykset ovat tyypillisesti ketteriä ja niiden organisaatiot suhteellisen ohuita. Tämä tuo niiden toimintaan tehokkuutta. Tässä lienee yksi syy innolle tuoda yksityiset yritykset mukaan palvelutuotantoon: julkinen organisaatio on raskas ja edunvalvonta niiden sisällä tehokasta. Työkuvia on vaikea muuttaa tai organisaation tasoja purkaa.

Jotta kunnallinen palvelutuotanto voisi kilpailla yksityisen tuotannon kanssa, julkista terveydenhuoltoa ollaan nyt yhtiöittämässä ja toivotaan, että tätä kautta myös niiden tehokkuus nousee.

Mukana monia riskejä

Aiemmin esitettiin, että työterveyshuolto, joka tällä hetkellä hoitaa terveimmät ja varakkaimmat potilaat, purettaisiin osaksi samaa koneistoa. Nykyinen ratkaisu ei kuitenkaan puutu tähän. Suomeen jää näin edelleen päällekkäistä ja eri kanavien kautta rahoitettavaa terveyspalvelutuotantoa, mikä syö osan tehokkuustavoitteesta.

Mielenkiintoisinta tulee olemaan potilaiden hakeutuminen palveluntarjoajien listoille. Kun yrityksille maksetaan kaikista listautuneista sama määrä rahaa, merkitsevät paljon sairastavat asiakkaat yhtiöille tappiota, vähän sairastavat voittoa. Kuka onnistuu saamaan terveimmät potilaat asiakkaakseen? Hoitavatko kunnalliset yhtiöt edelleen "vaikeat" potilaat ja yksityiset tulouttavat voittonsa omistajilleen? Vai ajatellaanko hoitoon pääsyn kynnyksen olevan matalamman yksityisellä puolella, mikä vie asiakkaat pois kunnallisista yhtiöistä?

Voi myös olla, ettei uusi sote tuo juuri lainkaan säästöjä. Mihin kustannukset asettuvat, kuinka matala on kynnys saada palveluja ja missä määrin syntyy uusia potilaille tarjottavia hoitoja ja diagnooseja?

Joka tapauksessa jotain suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on tehtävä. Hallitus lienee luovuttanut sen suhteen, että julkinen sektori kykenisi johtaamaan muutoksessa joukkoja. Katsotaan nyt sitten tämä kortti ensin.

Hallitus tiedottaa sote- ja maakuntauudistuksesta verkkosivulla alueuudistus.fi.


 
YHTEYSTIEDOT

Mervi Tervo

FT, asiakkuusjohtaja

Puh:

040 594 7426

 

Email:

mervi.tervo@viestintamyy.fi

  • Black LinkedIn Icon
  • Black Facebook Icon
  • Black Twitter Icon
  • Black Instagram Icon

© 2016 Mervi Tervo.  Wix.com