Vaihtoehtoisia faktoja ei ole olemassa


Trumpin toiminta hämmentää yhä enemmän. Lukuisien kirjoitusten ja kirjoittajien kanssa ei voi olla kuin olla samaa mieltä. Menneen maailman pelisäännöt ajavat toiminnan kaaokseen. Jos Trumpin hallinto onnistuu tavoitteissaan, voimme varautua epävarmaan maailmaan ja elintason laskuun.

Trump on hoveineen esitellyt myös ajatuksen "vaihtoehtoisesta totuudesta" tai "vaihtoehtoisista faktoista" väitellessään median kanssa viranastujaistensa väkimäärästä. Trumpin arvion mukaan väkeä oli huomattavasti enemmän kuin viralliset laskennat antavat olettaa.

Kalevassa 30.1. 2017 Esko Aho nappasi kiinni teemasta kirjoittaen, että poliitikot ovat aina nojanneet toiminnassaan täysin vastaavaan, relativistiseen totuuskäsitykseen, jossa jokainen voi luoda omat faktansa ja pitää niitä totuutena. Nyt Trumpin toimesta tämä asia vain tehtiin näkyväksi.

Ihan näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.

Rationaalinen ihminen tuotti pettymyksen

Relativistinen totuuskäsitys väittää, ettei ole olemassa absoluuttista totuutta ja jokaisen käsitys maailmasta on yhtä oikea kuin kenen tahansa muun.

Aikanaan kyseessä oli merkittävä edistysaskel ihmistoiminnan ymmärtämisessä, sillä rationaalisuuteen nojaava positivistinen ihmiskäsitys oli pettänyt kerta toisensa jälkeen. Ihmiset eivät maksimoineetkaan tuottoa eivätkä tehneet talouden tai hallinnon näkökulmasta lainkaan järkeviä päätöksi, esimerkkinä vaikkapa epäterveelliset elämäntavat. Ihmiset eivät jostain syytä toimineetkaan rationaalisesti maksimoidakseen toimintakykynsä, elämänlaatunsa tai elinajanodotteensa.

Massa-ajattelun sijaan tarvittiin tarkemia työkaluja selittämään ihmisten motiiveja, toimintaa ja päätöksentekoa.

Sosiaalinen tausta määrittää kokemusta

Positivismille vastavoimana syntynyt humanismi keskittyi yksilön ainutlaatuisuuteen, kun taas konstruktivismi tarkasteli todellisuutta ihmisryhmien ja sosiaalisen sekä yhteiskunnallisen toiminnan tasolta.

Konstruktivismin mukaan ihmisryhmät, oli jakoperusteena sitten sukupuoli, etnisyys, uskonto, kansallisuus, seksuaalisuus tms, kantavat mukanaan asemansa mukanaan tuomaa kokemusta maailmasta ja todellisuudesta. Esimerkiksi miehen todellisuus eroaa naisen kokemasta todellisuudesta jne.

Yhteiskunta rakentaa meistä sitä mitä me olemme, ja me vuorostamme rakennamme yhteiskuntaa oman toimintamme kautta. Näin toiminta uusiutuu ja siirrämme omat asenteemme seuraaville sukupolville.

Näkökulmat eivät kuitenkaan ole faktoja

Totuus on relativistinen, kun tulkitsemme ihmisten välistä vuorovaikutusta. Härskin vitsin kertova mies kokee todennäköisesti olevansa hauska, vitsiä kuunteleva nainen taas voi kokea olevansa ivan ja vallan kohde. He kumpikin voivat olla oikeassa, sillä molemmille syntyy oma ymmärrys tilanteesta.

Tilanteen tulkinta riippuu aina siitä, millaisessa kontekstissa toimimme, ketkä siinä ovat läsnä, millaisen taustan toimijat omaavat jne. Sama vitsi kerrottuna toisessa paikassa tai muiden ihmisten toimesta voi saada täysin erilaisen tulkinnan ja synnyttää täysin toisenlaisen kokemuksen. Faktaa lienee vain se, että vitsi on kerrottu.

Yhteiskuntaa, todellisuutta ja sen tapahtumia voidaan tarkastella lukemattomista eri näkökulmista. Samalla poliittisellä päätöksellä voi olla erilaisia vaikutuksia eri ihmisryhmille. Vanhempainvapaa on eräs tällainen kysymys, jolla on suuria vaikutuksia mm. työelämän järjestäytymiseen ja sukupuolten väliseen roolijakoon.

Politiikka perutuu näkökulmien korostamiseen. Puolueet omaavat kantoja, korostavat tiettyjä teemoja ja pyrkivät puhuttelemaan potentiaalisia äänestäjiä valikoimalla itselleen sopivat näkökulmat. Toinen puolue korostaa äitien oikeutta jäädä kotiin, toinen naisten oikeutta tasa-arvoiseen työelämään, kolman työelämän etuja. Kaikki ovat tietysti oikeassa, kysymys on arvoista ja näkökulmista.

Fakta ei ole näkökulma

Wikipediassa käytetyt lähteet määrittävät faktan seuraavasti:

Fakta on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia.[1] S...Tosiasia on näin asioiden todellinen tila,[2] asiaintila joka vallitsee.[3]

Fakta voi olla väärä, sillä tulevaisuus voi osoittaa sen vääräksi: esimerkiksi maa ei kierräkään aurinkoa. Tai lääkkeen pitkäaikainen vaikutus ei olekaan parantava. Olisi tyhmää luulla, ettei nykytietoa koskaan kumottaisi. Tiedettäkin tehdään vain parhaan olemassa olevan tiedon ja tutkimusmenetelmien perusteella.

Mutta fakta joko on tai ei ole.

Fakta on faktaa niin kauan, kun suurin osa siihen uskoo ja asiantilasta on olemassa kiistattomat todisteet. Vaikka ääriliikkeet ja fundamentalistit pyrkivät faktoja horjuttamaan, yleensä vaihtoehtoisten totuuksien taakse saadaan vain muutamia ihmisiä, eikä niiden tueksi löydetä riittäviä todisteita.

Trump ei ole poliitikko

Trump voi toki kokea puhuvansa totta, hänen mielestään paikalla oli varmasti paljon - tai tietysti eniten - ihmisiä. Mutta faktaa hänen näkökulmastaan ei tule, sillä yleinen mielipide ja todisteet eivät sitä tue.

Oikea politiikka ei kiistä faktoja. Jos faktoista kiistellään jossain on väärä tieto, väärä mittaus tai väärä tiedon tulkinta.

Oikea politiikka pohjautuu faktoille ja pyrkimykselle ymmärtää todellisuutta ja sen lainalaisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Oikea politiikka pyrkii edistämään asioita (vaikka se olisi vain tietyn ryhmän etu) mutta ei keskity kampittamaan muita. Oikea politiikka pystyy myös kunnoittamaan muiden esille nostamia asioita.

Trump ei ole poliitikko.


 
YHTEYSTIEDOT

Mervi Tervo

FT, asiakkuusjohtaja

Puh:

040 594 7426

 

Email:

mervi.tervo@viestintamyy.fi

  • Black LinkedIn Icon
  • Black Facebook Icon
  • Black Twitter Icon
  • Black Instagram Icon

© 2016 Mervi Tervo.  Wix.com